BlogiPower ShiftPower Shift 2016

Ilmasto muuttuu, miten käy hyvinvointimme?

Kansalaisten ilmastoaktivoitumisen suurta aaltoa edelleen odotetaan siitäkin huolimatta, että ilmastonmuutos on selkeä hyvinvointiuhka kaikille. Hyvinvointialojen panos ilmastokeskustelussa on ollut tähän päivään mennessä lähes poissaolevaa, vaikka alat kantavat suurta vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista. Mikä on hyvinvointialojen rooli kansalaisten ilmastoaktivoitumisen yhtälössä?

”Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat tarkistaneet tulossopimuskauden tulossopimustaan vastaamaan ilmastonmuutosvaikutusten johdosta muuttunutta toimintaympäristöään. Tulossopimuksessa sekä asetetuissa tulostavoitteissa ja resursseissa on nyt selkeästi nimetty ilmastonmuutos globaalina uhkana terveydelle ja hyvinvoinnille, jolla on lokaaleja vaikutuksia kaikkien yhteisöjen tasoilla ja joka hallitsemattomaksi edetessään vie pohjan pois kaikelta muulta terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyöltä. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen hyvinvointivaikutukset -kokonaisuus on nostettu STM:ssä ja THL:n työssä yhdeksi tärkeimmistä tulostavoitteista.” *

Ilmastonmuutos on uhka terveydellemme ja hyvinvoinnillemme ja sen sosiaaliset vaikutukset tulevat olemaan mittavia. Siitä huolimatta saamme edelleen odottaa, että näiden osalta tapahtuisi jotain näkyvästi ja tuntuvasti kansallisella tasolla. Edellinen ajatusleikki* STM:n ja THL:n asianmukaisesta panostuksesta ilmastonmuutoskysymyksiin jää valitettavasti tällä hetkellä juhannussaagaksi ja tavoiteltavaksi tulevaisuuden tilaksi, jonka toteutuminen on vaarassa jäädä suomalaisessa kansanperinteessä olevan juhannustaian varaan ellei ymmärrys ja tahtotila näiden osalta pian muutu (uskomuksen mukaan saat osaksesi taikavoimia, mikäli onnistut näkemään saniaisen kukkimassa juhannusyönä ja saat poimittua sen).

WP_005224
Ilmastonmuutos tulee huomioida kokonaisuutena, eikä sen vaikutuksia hyvinvointiimme tulisi aliarvioida. Hiihtäminen voi tulevaisuudessa joissain päin Suomea olla menneen talven lumia.

 

Menetämme jokainen päivä mittavan mahdollisuuden toimia hyvinvointimme nimissä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mikä muutosvoima meillä olisikaan mahdollista saada yhteiskuntaamme aikaan, kun saisimme hyvinvointimme turvaamiseksi THL:ltä kansalliset suositukset sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävään ilmastonmuutosta ehkäisevään työhön, ohjeet ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnittelun toimeenpanemiseksi sekä esim. ”ilmastokansalaisen hyvinvointisuositukset”. Tämä kaikki olisi myös hallinnon alan oma etu, sillä ilmastonmuutoksen edetessä hallitsemattomaksi, tulee toimialan vastuun toteuttaminen kansalaisten hyvinvoinnin takaamisessa ja edistämisessä olemaan lähes mahdoton tehtävä.

Sosiaali- ja terveysalalla Suomessa työskentelee noin 15 % maamme työllisestä työvoimasta. Hyvinvointi puolestaan kuuluu jokaiselle ja suurimmalla osalla meistä on jokin hyvinvointipalveluihin liittyvä asiakkuus. Kun tavoittelemme yhteiskuntaan suurta ja nopeaa muutosta, pitäisi meidän paremmin hahmottaa tämän vielä käyttämättömän voimavaran potentiaali ja hyvä kattavuus. Aikaa ja keinoja ei ole hukattavaksi tilanteessa, jossa meidän tulee saada mittava yhteiskunnallinen muutos aikaan noin kymmenessä vuodessa, kuten tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius kirjoittaa.

Marja Vaarama (THL:n ylijohtaja 2010) totesi kuusi vuotta sitten eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ’Ilmastonmuutos ja hyvinvointimallin tabut’ –työryhmän teettämässä selvityksessä Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa, että THL:n haasteena on kehittää toimintaansa niin, että se kykenee edistämään hyvinvointia ilmastonmuutoksen oloissa sekä kykenee jatkamaan mainitussa selvityksessä esillä olleiden teemojen esillä pitämistä ja edistämistä. Haaste on mitä ilmeisimmin ollut lähes ylitsepääsemätön, sillä vuoden 2010 jälkeen THL:n toimet asiassa ovat olleet lähes näkymättömiä siitäkin huolimatta, että käsillämme oleva ilmastohaaste on yhä selkeämmin ja kiistattomammin hyvinvointiuhkamme.

Julkisen keskustelun perusteella voisi lähestulkoon vetää johtopäätöksen, että ilmastonmuutoksella on vaikutuksia ainoastaan luontoon, talouteen, energiaratkaisuihin, infrastruktuuriin ja muuhun sellaiseen, jotka koemme helposti itsestämme ulkoiseksi. Ja näinhän me kansalaiset tunnumme tällä hetkellä valtaosin asemoivan itsemme. Kuka ja ketkä ottavat vastuun tämän illuusion ylläpitämisestä, joka hetki hetkeltä hämärryttää keskinäisriippuvuutta tasapainossa olevan ekosysteemin ja hyvinvointimme välillä sekä vie meiltä arvokasta aikaresurssia ison pyörän kääntämiseksi? Tarvitsemme yhteiskuntiin kipeästi muutostyötä ilmastonmuutosta hillitsevien ajattelu- ja elämäntapojen osalta sekä hyvinvointikäsityksen ja ihmisyhteisöjen ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta.

STM:n hallinnon alan tavoitteena on turvata kansalaisten mahdollisuudet terveelliseen ja turvalliseen elämään. STM:n hallinnon alalla ei ole ollut näkyviä ilmastonmuutokseen liittyviä toimia siitäkään huolimatta, että jo marraskuussa 2014 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta 2022, jossa jokainen yhteiskunnan toimiala, myös sosiaali- ja terveydenhuolto, velvoitetaan tekemään oman hallinnon alan sisäistä sopeutumissuunnittelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon kentälle asti tai kansalaisille asti näkyviä toimia eivät liioin ole saaneet aikaan ilmastolaki, kansainvälinen ilmastosopimus eikä yhä paremmin saatavilla oleva tutkimustieto ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä sosiaalisista vaikutuksista.

Sosiaalialan työn keskeisiä tavoitteita ovat ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja ihmisoikeuksien edistäminen. Työn kohteena on mm. vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Muuttuvasta ympäristöstä aiheutuvat hyvinvointiuhkat ja uhkat tunnustetuille ihmisoikeuksille tulisi vuoropuhella jokaisen sosiaalialan ammattilaisen ammattietiikan kanssa riippumatta siitä, toimitaanko kansallisella, alueellisella tai kunnallisella tasolla. Selvää myös on, että epäkohtia ei voida parantaa, jos niistä ei rohjeta puhua. Sen vuoksi, kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen nimissä, rohkenen tuoda esille hämmennykseni kansallisen ohjannan ja näkyvän reagoimisen puutteesta ilmastonmuutos ja hyvinvointi –kysymyksissä, joka edelleen on vallitseva tila, vaikka maapallon keskilämpötila hipoo jo lähellä määriteltyä ilmastonmuutoksen hallitsemattoman etenemisen turvarajaa.

Koen moraaliseksi ja ammattieettiseksi velvollisuudekseni rikkoa tätä puhumattomuuden ja reagoimattomuuden kulttuuria ja tulen pitämään Power Shiftiin työpajaa teemalla ’Ilmasto muuttuu, miten käy hyvinvointimme?’. Työpajassa keskustellaan näköpiirissä olevista ilmastoriskeistä hyvinvoinnille ja pohditaan miten saada hyvinvointialoja aktivoitumaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin hyvinvointiriskien ennaltaehkäisemiseksi,  aktivoitumaan sopeutumissuunnittelussa sekä palveluitten tuottamisessa kestävää hyvinvointia edistävällä tavalla. Otamme käsiteltäväksi hyvinvointialojen potentiaalin kansalaisten aktivoimisessa ja hyvinvointinäkökulmien liittämisen kansalaisaktiivien ilmastoasioissa käymään keskusteluun.

Loppuvuonna 2014 Suomessa vieraillessaan brittiläinen moraalifilosofi John Broome totesi ilmastonmuutoksen väestöön kohdistuvien vaikutusten olevan erittäin tärkeä aihe ja olevan ristiriitaista, että siitä huolimatta asiasta ei puhuta. Tilanne nyt kesällä 2016 on edelleen lähes sama kuin kaksi vuotta sitten Broomen vieraillessa Suomessa. Lähdetään yhdessä muuttamaan tätä puhumattomuuden ja reagoimattomuuden kulttuuria, joka ilmastonmuutoksen ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin liittyy. Avoimella ja rohkealla vuoropuhelulla sekä yhteiskehittelyn ilmapiirillä pääsemme tarttumaan tähän viheliäiseen haasteeseen ja antamaan panoksemme sen suunnan muuttamiseksi.


Harriet Rabb (teksti ja kuva) toimii aktiivisesti hyvinvointialojen ekososiaalisen sivistyksen voimistamiseksi. Hänen lastensuojelualan organisaatiossa käynnistämä tasapainoisen ekosysteemin ja hyvinvoinnin keskinäisriippuvuutta näkyväksi tekevä työ on saanut kansalliselta kestävän kehityksen toimikunnalta huomionosoituksen ’kestävän hyvinvoinnin edistäjä’. Harriet on ollut pitämässä aihealueesta aiemmin työpajoja mm. Sosiaalipolitiikan päivillä 2015 ja Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *