BlogiPower ShiftPower Shift 2016

Sopeudu tai kuole!

Ilmasto on muuttunut planeetallamme kautta aikojen. Joka kerta muutos on tuonut tullessaan sukupuuttoja, kun eliölajit eivät ole kyenneet siirtymään muuttuvien olojen jaloista tai sopeutumaan niihin. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos kuitenkin poikkeaa suuresti aiemmista. Se on äkillisempi ja voimakkaampi luonteeltaan, aivan kuten ovat sen muodostamat riskit lajien selviytymisellekin.

Ilmastonmuutos on jo muuttanut monien lajien esiintymisalueita. Ne ovat rajoittuneempia kuin aiemmin, ja osa eliölajeista on kuollut sukupuuttoon. Eliöt siirtyvät ilmaston lämmetessä yleensä kohti napoja tai korkeammalle merenpinnan tasosta. Kaikki lajit eivät kuitenkaan kykene levittäytymään uusille suotuisammille alueille yhtä nopeasti kuin ilmastonmuutoksen kiivas tahti niiltä edellyttäisi. Tämä tarkoittaa, että nämä lajit ovat erityisen alttiita häviämään tulevaisuudessa.

Toisinaan katoamisen kohteena voi olla kokonainen ekosysteemi, sillä ne eivät pääse lajien tapaan siirtymään nopeasti karkuun. Niiden häviäminen ja sen vaikutukset ovat vaikeasti ennustettavia, sillä elinympäristöt vaikuttavat suureen määrään lajeja. Toiset lajit voivat siirtyä käyttämään muita ympäristöjä, mutta toisille alkuperäisympäristöt ovat elinehto. Suomessa esimerkiksi ikiroutaiset palsasuot ovat kamppailleet olemassaolostaan ilmastonmuutoksen kourissa. Niiden määrä on huventunut viime vuosina soiden jäisen ytimen sulaessa vääjäämättömästi.

talvi_saimaa
Pakkasen pauke ja korkeat nietokset ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi Suomessa.

 

Suomessa tämä muuttuva ilmasto ja lajien joukkomuutto näkyy yhä vahvemmin. Meille on tullut etelästä uusia lajeja, jotka selviytyvät täällä entistä paremmin lauhtuvien talvien ja lämpimien kesien ansiosta. Esimerkiksi rusakko ja villisika ovat hyötyneet lumipeitteen katoamisesta eteläisessä Suomessa. Toisaalta pakkasten puute ja lumen hupeneminen tietävät ongelmia monille lajeille. Saimaannorpalle on jouduttu jo useampana talvena kolaamaan apukinoksia, jotta sen pesintä onnistuisi. Kelien lauhtuminen on tuonut ongelmia monille talviunta nukkuville ja horrostaville lajeille. Muutos talvissa aiheuttaa kiusaa ihmistoiminnallekin. Monet tuholaishyönteiset ja kasvitaudit viihtyvät meillä aiempaa paremmin, kun ankara talvi ei niitä kurita.

Lajien paetessa kohti napoja tulevat jossakin vaiheessa rajat vastaan. Meilläkin näkyy, miten pohjoiset lajit alkavat olla pulassa ilmastovyöhykkeiden siirtyessä yhä pohjoisemmiksi. Niillä ei ole enää mahdollisuutta siirtyä pohjoisemmaksi, joten niiden elinalueet kutistuvat ja katoavat. Ne saattavatkin menettää kokonaan ilmastollisen esiintymisalueensa tilanteen edetessä. Äärioloihin sopeutuneet lajit menettävät lisäksi kilpailuetuaan ilmaston lämmetessä. Esimerkiksi Lapissa naali on pulassa, kun tavallinen kettu on voinut levittäytyä ilmaston lämmetessä koko ajan pohjoisemmaksi. Lajit kilpailevatkin samoista resursseista ja kamppailu saattaa päätyä naalin tappioon.

kettu_Lpr (1)
Ihmisympäristöjä hyvin hyödyntämään oppinut kettu levittäytyy yhä pohjoisemmaksi ilmaston muuttuessa.

 

Monet lajit tulevat katoamaan ilmastonmuutoksen myötä ja tätä kehitystä vastaan taisteleminen on hyvin haastavaa. Todennäköisimmin sukupuuttokuolema vaanii lajeja, joilla on pieni levinneisyysalue. Tämän lisäksi niiden nykyinen ja tuleva levinneisyysalue ovat vain vähän päällekkäisiä, jolloin siirtyminen uuteen ympäristöön on vaikeaa. Tällaisia ovat erityisesti monet uhanalaiset ja kotoperäiset lajimme.

Ilmastonmuutos muuttaa osaltaan lajien suojeluakin. Esimerkiksi luonnonsuojelualueemme eivät välttämättä pystykään enää turvaamaan niillä aiemmin esiintyneitä eliöitä ja luontoarvoja. Ne lajit, joita varten suojelualue on alkujaan perustettu, saattavat hävitä alueelta kokonaan. Niiden siirtyminen uusille alueille voi olla mutkikasta. Matka saattaa tyssätä huonoihin ekologisiin yhteyksiin elinympäristöstä toiseen. Lajit saattavat olla lisäksi tiukasti riippuvaisia jostakin tietystä elinympäristöstä tai toisesta lajista. Tällöin uuden kodin löytäminen on erityisen vaikeaa. Sopiva kohde saattaa myös löytyä, mutta uusi elinympäristö voi olla pieni sekä pirstoutunut. Tämä vaikeuttaa lajin selviytymistä tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ympärillämme hyvin moninaisilla tavoilla. Onkin korkea aika, että olemme vihdoinkin siirtymässä epäilyistä ja ilmiön määrittelyistä kohti toimintaa. Monille lajeille tämä tulee kuitenkin auttamattoman myöhässä. Toivon, että pääsemme rakentamaan kaikki yhdessä lähitulevaisuudessa päätöksiä ja käytänteitä, joilla tämä kehitys saadaan vielä seisautettua. Nykyisellään eliölajit ympärillämme maksavat aivan liian korkeaa hintaa meidän teoistamme.


Teksti Annukka Partanen
Museoamanuenssi
Forssan Luonnonhistoriallinen Museo

Kuvat Tuukka Partanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *