Lauantaina 3.10. joukko Elokapinan protestoijia istui rivissä Unioninkadulla aiheuttaen tiesulun. Osan aktivisteista siirtyessä Kaisaniemenkadulle tilanne alkoi kärjistyä odottamattomalla tavalla. Poliisi päätti käyttää lakkoilijoiden siirtämiseksi OC-kaasua eli pippurisumutetta. (Yle uutiset 3.10.2020.) Kyseinen voimankäyttö sai osakseen paljon huomiota ja toi kansalaisaktivismin uudella tavalla esille julkisessa keskustelussa Suomessa. Heräsikin kysymys siitä, mitä kansalaisaktivismi Suomessa tarkoittaa, ja mikä sen suunta tulevaisuudessa tulisi olla?
Kansalaisaloitteet, mielenilmaukset, kansalaistottelemattomuus, kampanjat, lobbaus, boikotit, julkisen keskustelun edistäminen, mielipidekirjoitukset sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa – kansalaisaktivismilla on monet eri kasvot. Mahdollisuus vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin luo turvan ja luottamuksen tunnetta järjestelmää kohtaan, ja kansalaisvaikuttaminen onkin ehdottoman tärkeä osa demokraattista järjestelmää. Kansalaisvaikuttamisella on myös olennainen rooli yhteiskuntaa kehittävänä ja uudistavana voimana erityisesti oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä. Myös ympäristö- ja ilmastoaktivismissa on lopulta kyse oikeudenmukaisuudesta; halusta suojella elinympäristöjä sekä turvata tulevaisuutta. Miten nämä kansalaisvaikuttamisen muodot johtavat osaksi Suomen historiaa?
Suomessa yksi ympäristöliikkeen historiallisista hetkistä voidaan jäljittää Koijärvi-liikkeeseen, joka toimi vuosina 1979–1980. Liike avasi poliittista kenttää uudella tavalla tuoden uusia toimijoita vaikuttamisen kentälle. Koijärven tapahtumat myös edesauttoivat vihreän liikkeen syntyä sekä lopulta ympäristöministeriön perustamista. (Yle uutiset 20.4.2019.) Monet nyt jo vakiintuneet instituutiot, lait ja käytännöt ovatkin pitkäjänteisen ja systemaattisen kansalaisvaikuttamisen tulosta.
Ilmastotoimia on myös globaalisti vaadittu jo pitkään. Kaksi vuotta sitten ilmastoaktivismi sai uudet kasvot, kun Greta aloitti koululakkonsa Tukholman keskustassa Ruotsin valtiopäivätalon edustalla. Sittemmin Greta on saanut mukaansa miljoonia nuoria marssimaan tulevaisuutensa puolesta ja vaatimaan muutosta. Suuri laiva kääntyy hitaasti, mutta nuorten ilmastoliikkeen aiheuttaman paineen vaikutus niin yleiseen mielipiteeseen ja kansallisvaltioiden sekä yritysten ilmastotoimien kirittämiseen on ollut kiistaton.
Power Shiftin podcast -jaksossa kansalaisaktivismista ja ruohonjuuritason vaikuttamisesta keskustellaan muun muassa ympäristö- ja ilmastoaktivismin vaiheista sekä aktivismin vaikutuksesta omaan identiteettiin.
Erica Chenowthin ja Maria Stephanin julkaiseman tutkimuksen mukaan yhteiskunnalliseen muutokseen tarvitaan 3,5 prosenttia väestöstä (Yle uutiset 8.6.2020). Yhtenä Power Shiftin tavoitteista on mahdollistaa vaikuttavaa, yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävää ilmastotoimintaa. Luomalla yhteisiä verkostoja voimme tuoda ihmisiä yhteen taistelemaan käsillä olevaa ilmastokriisiä vastaan. Onnistunut ilmastoliike vaatii kansan taakseen ja muutosta ei saada aikaan yksin. Yhdessä voimme olla osa ratkaisua. Kansalaisaktivismi -jakso julkaistiin keskiviikkona 28.10.
Oman tapasi vaikuttaa voit löytää ilmastotoiminnan nettisivuilta: www.ilmastotoiminta.fi
Lähteet: