Kahvipöydän keskustelu tyssää, kun aiheeksi nousee ilmastonmuutos. “Maailma tuhoutuu, niinpä niin… Minkä hintaisia ne tomaatit olikaan nyt?” Vastaava tapa vaihtaa puheenaihetta on tullut tutuksi yhdelle jos toiselle, kun tulevaisuuden ympäristötuho ja maapallon lämpeneminen nousee keskusteluissa esiin.
Mikä aiheuttaa näin voimakkaan välttelyreaktion, kun ilmastonmuutos mainitaan? Monet lamaantuvat, kun mitään ei kuitenkaan voi tehdä. Vai voiko? Entä mikä on tunteiden merkitys ilmastokeskustelussa?
Monia ahdistaa ja huolettaa tulevaisuus kuumenevalla pallolla, kun taas osa ummistaa silmänsä koko asialta. Power Shiftin Tunne ja Retoriikka -podcastin nauhoituksen aikaan Yle oli juuri julkaissut artikkelin, jossa kerrottiin, kuinka suomalaisista 80 prosenttia pitää elämäänsä kestävänä (Yle uutiset 23.9.2020). Podcastissa pohditaan, kuinka ilmastokeskustelua ja toimettomuutta saattaa muovata yksinkertaisesti tietämättömyys: jos ei ole käsitystä omien elämäntapojen vaikutuksista ilmastoon, on vaikeaa hyväksyä päästöjä rajoittavia toimia. Yksi syy ilmastokeskustelun polaroitumiseen ja aiheen välttelyyn saattaa olla se, että kyseessä on valtavan monimutkainen ilmiö, jonka ymmärtäminen ja josta viestiminen on haastavaa.
Ilmastonmuutosta voi olla ahdistavan vaikeaa käsittää, ja ihminen on taipuvainen mukavuudenhaluisuuteen elämässään. Globaalit, viheliäiset ongelmat on silloin helppo ohittaa arkiaskareiden keskellä. Evoluution myötä olemme oppineet reagoimaan välittömiin ja fyysisiin uhkiin, emme hitaasti kehittyviin katastrofeihin. Empaattinen suhtautuminen kanssaeläjiin voi auttaa ymmärtämään, miksi useat ilmastotoimet ovat niin haastavia.
Jos ilmastonmuutos kuitenkin herättää huolta, niin ei hätää! Sopiva määrä ilmastoahdistusta voi antaa pontta toimia omien arvojen mukaisesti. Toisinaan oma toiminta voi tuntua vähäpätöiseltä suhteessa tarvittaviin rakenteellisiin mullistuksiin. Tällöin yksi keino on muodostaa yhteisöjä joissa toimitaan ilmaston ja ympäristön puolesta ja joissa voi jakaa vaikeitakin ilmastotunteita.
Power Shiftin yhtenä tavoitteena on luoda yhteisöllistä toimintaa, jossa käsitellään ilmastotunteita yhdessä ja suunnataan tunteissa piilevää energiaa toiminnaksi. Tänä vuonna yhteisöllisyyden saavuttaminen on osoittautunut haastavaksi koronapandemian vuoksi, mutta pyrimme luomaan keskustelunomaisuutta podcastien voimin. Tunne ja Retoriikka -jakso julkaistaan keskiviikkona 21.10.
Lähteet: