Power Shiftissä käsitellään tänä vuonna Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Aloitetaan siis ihan alusta: millaiset ovat Suomen päästöt, mitkä ovat Marinin hallituksen ilmastotavoitteet ja mitä keskeisiä haasteita on niiden tiellä?
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki (10,4t CO2-eq) lukeutuu yhteen maailman korkeimmista (9). Tätä selittää muun muassa korkea elintaso, maamme pohjoinen sijainti ja siitä seuraava lämmityksen tarve sekä pitkät välimatkat. Yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa yli sadan ruandalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.
Suomi tuottaa vuosittain reilu 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään
Valtakunnallisella tasolla Suomen suurimmat päästölähteet ovat energiantuotanto, teollisuus ja maatalous. Energiasektori tuottaa noin 75 % maamme päästöistä. Tämä johtuu pohjoisesta sijainnistamme, pitkistä välimatkoista ja raskaasta teollisuudesta. Energiasektoriin sisältyvät mm. energiantuotanto, teollisuuden sekä rakentamisen polttoaineiden kulutus ja liikenne. Liikenne aiheuttaa energiasektorin päästöistä noin 30 % ja Suomen kokonaispäästöistä noin 20 %.
Yksi keskeinen tavoite Sanna Marinin hallituksella on saavuttaa fossiilivapaa Suomi, mikä tarkoittaisi, ettei Suomessa poltettaisi lainkaan fossiilisia polttoaineita. Matkaa tähän tavoitteeseen on vielä paljon, sillä fossiiliset polttoaineet (ml. turve) muodostavat Suomen energiankulutuksesta merkittävän osan. Yleisimmät fossiiliset polttoaineet Suomessa yleisyysjärjestyksessä ovat maakaasu, öljy, hiili ja turve.
Maataloudessa päästöjä syntyy enimmäkseen maankäytön muutoksista. Maatalous aiheuttaa noin 10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöt ovat suurimmalta osalta dityppioksidipäästöjä, sekä eläinten ruoansulatuksesta ja lannan käsittelystä syntyvää metaania. Molemmat edellä mainitut kaasut ovat valitettavasti myös moninkertaisesti hiilidioksidia vahvempia kasvihuonekaasuja.
Suomi on metsävaltainen maa, joten Suomen metsiin saadaan sidottua tehokkaasti hiiltä. Metsien hiilinielut ovat vaihdelleet rajusti riippuen hakkuiden määrästä, mutta nielut ovat sitoneet hiilidioksidiekvivalintteina 17,5–47 miljoonaa tonnia vuosina 1990–2019. Vuonna 2019 metsien hiilinieluihin sitoutui noin 26 miljoonaa tonnia (3). Ilmastopaneelin mukaan Suomen päästöjen on oltava maksimissaan 21 miljoonaa tonnia vuonna 2035, jotta hiilinielut ja päästöt olisivat tasapainossa (8). Tästä saadaan siis hallitukset tavoite: Suomalaisia vuotuisia hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä 35 miljoonaa tonnia vuoteen 2035 mennessä.
Päästövähennystavoitteet
Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että hiilinielut ja -päästöt olisivat tasapainossa. Vuosittaisia päästöjä on siis vähennettävä noin 35 miljoonaa tonnia. Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että nykyiset toimet eivät riitä tavoitteen saavuttamiseksi (5). Suunniteltujen toimenpiteiden ja päästötavoitteiden välissä on jopa kahdeksan miljoonan tonnin suuruinen kuilu, mikäli turpeen käyttö saataisiin puolitettua tällä hallituskaudella (11).
Hiilineutraalisuus on kuitenkin vain välitavoite. Jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen tulisi neutraaliuden lisäksi tavoitella laskennallista hiilinegatiivisuutta; siis tilaa, missä maat sitoisivat enemmän hiilidioksidia kuin päästäisivät. Suomi pyrkii hiilinegatiiviseksi pian vuodesta 2035 eteenpäin.
Haasteet
Suomessa on pitkään ajateltu, että hiilineutraali Suomi voisi rakentua bioenergian varaan, eli hyödyntämällä metsiä. Metsien käyttäminen energiantuotannossa on kuitenkin ilmaston kannalta kaikkea muuta kuin yksinkertaista saati päästötöntä. Lyhyellä aikavälillä puun polttaminen energiaksi aiheuttaa suuria hiilidioksidipäästöjä ja pienentää hiilinieluja, eli toimii juuri tavoitteiden vastaiseksi. Tästä huolimatta bioenergia nauttii Suomessa valtavista verohelpotuksista.
Suomalaista puuta käytetään runsaasti muun muassa selluntuotannossa, josta puun sitoma hiilidioksidi vapautuu ilmakehään suhteellisen nopeasti. Paperi- ja puuteollisuus on Suomessa merkittävä työllistäjä, joten puheet metsien jättämisestä hiilinieluiksi törmäävät usein poliittisiin haasteisiin. Metsien taloudellinen hyödyntäminen on myös ajanut useita lajeja sukupuuton partaalle Suomessa (10).
Metsätaloutta lähellä oleva turvetuotanto on Suomalaisen ilmastotyön erityispiirre. Turve aiheuttaa kivihiiltäkin suuremmat hiilidioksidipäästöt suhteessa tuotettuun energiaan. Tästä huolimatta turpeella on erityisen suopea verotusasema Suomessa: turpeen verotus tulisi kymmenkertaistaa ennen kuin sen verotus olisi samalla tasolla muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Kaksi hitaasti muuttuvaa sektoria ovat maatalous ja liikenne. Niiden saralla on tähän mennessä nähty pienimmät päästöjen pudotukset. Hanna Aho arvioi Power Shiftin avajaiswebinaarissa, että osasyy tähän olisi se, että molemmat ovat hyvin lähellä yksilön elämää: on poliittisesti vaikeaa vaikuttaa siihen minne ja millä ihmiset voivat liikkua tai mitä lautaselta löytyy. Teknologiset syyt painavat myös vaakakupissa. Suomessa on hyvin tehokas maatalous, jota on vaikeaa tehostaa entisestään ilman, että perinteisestä lihan- ja maidontuotannosta tingittäisiin. Liikenteen vähähiilisyyden tiellä on autokannan hidas uusiutuminen ja pitkät välimatkat.
Mahdollisuudet
Suomi on korkean teknologian ja koulutustason maa. Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire (6). Suomella on siis oivat puitteet olla eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa!
Suomi on osa EU:ta, joten Suomella on myös kokoaan suurempi mahdollisuus vaikuttaa muihin maihin ja niiden päästöihin. Hyödyntämällä EU:n sisämarkkinoita Suomi voi hyötyä korkealaatuisesta vientiteknologiasta, kuten historia osoittaa: kiistellyn rikkidirektiivin astuttua voimaan, useat Suomalaiset yritykset ovat vallanneet alaa puhtaiden moottoreiden saralla (7). Lisäksi EU:ssa laaditaan parhaillaan ilmastolainsäädäntöä. EU:n jäsenenä Suomi pystyy osaltaan kirittämään muiden Euroopan maiden ilmastotavoitteita.
Suomen päästöt ovat pudonneet kymmenessä vuodessa 75 miljoonasta tonnista 53 miljoonaan tonniin. Tulevaisuuden päästövähennykset tulevat olemaan haastavampia, mutta välttämättömiä.
LÄHTEET:
(1) ilmasto-opas.fi
(2) ilmasto.org
(3) https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut
(5) www.ymparisto.fi
(6) https://www.sitra.fi/uutiset/ilmastobarometri-2019/
(7) https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006563770.html
(9) https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/